Hankkeet
Ruokaturvan ja sanitaation parantaminen Malin hallintoalueella Guinean tasavallassa
Indigo ry on keväällä 2017 käynnistänyt uuden kehitysyhteistyöhankkeen Guineassa, Malin hallintoalueella. “Ruokaturvan ja sanitaation parantaminen Malin hallintoalueella Guinean tasavallassa” -hanke on saanut Ulkoasianministeriöstä rahoituksen vuosille 2017-2018. Senegalin rajan läheisyydessä sijaitseva Malin kunta kuuluu Guinean köyhimpiin alueisiin ja suurin osa väestöstä saa toimeentulonsa maataloudesta. Ilmaston lämpenemisen vuoksi muuttuvat sato-olosuhteet vaativat kuitenkin maatalouden menetelmien jatkuvaa kehittämistä. Alueella on lisäksi korkea työttömyys, mistä seuraa kylien autioitumista väestön siirtyessä kaupunkeihin ja ulkomaille paremman elämän toivossa. Myös alueen sanitaatio-olosuhteet ovat heikot, joka on erityisen suuri ongelma sadekaudella.
Hankkeen suunnittelu alkoi jo edellisen vuosina 2014-2016 toteutetun hankkeen seurantamatkojen aikana, jolloin ilmeni että niin paikallinen kumppani kuin hankealueen asukkaat olisivat toivoneet sanitaation parantamiseen liittyviä toimintoja. Myös tasapainoisen ruokavalion tuntemus ja proteiinin saaminen on hankealueella vähäistä. Uudella hankkeella tuetaan alueen asukkaiden ruokaturvan parantamista kokonaisvaltaisesti. Hanke keskittyy erityisesti naisten ja lasten ravitsemus- ja hygieniatason parantamiseen muun muassa edistämällä proteiinipitoisempien kasvien viljelyä. Naisten ja lasten parantunut ruokaturva lisää naisten osallisuutta eri toiminnoissa, kuten puutarhaviljelyssä, mikä puolestaan parantaa naisten tasa-arvoisia osallistumismahdollisuuksia omissa yhteisöissään. Hankkeeseen kuuluu myös sanitaatio- ja hygieniakoulutusta sekä kuivakäymälöiden käytön edistämistä.
Hankkeen välittömiä hyödynsaajia ovat Malin alueen 30 kylän asukkaat, erityisesti naiset ja lapset. Kyläläiset ovat aktiivisesti mukana hankkeen suunnittelusta lähtien ja ovat kehittämässä hankkeen aktiviteetteja. Naisten osallisuus on otettu huomioon kaikissa toiminnoissa.
Hankkeen käytännön toteutuksesta paikan päällä vastaa yhdistyksen guinealainen kumppanijärjestö Association de développement Indigo. Hankkeessa työskentelee kohdemaassa yksi kokoaikainen hankekoordinaattori sekä maatalous- ja hygienia-asiantuntijat. Käymäläseura Huussi ry tarjoaa Suomessa asiantuntija-apua ja koulutusmateriaaleja sanitaatioon liittyvien toimintojen toteutuksessa. Suomessa hanketta seuraa ja koordinoi vapaaehtoisista muodostuva hankeryhmä sekä osa-aikainen hankekoordinaattori.
Hankkeen rahoitus tulee Ulkoasiainministeriöstä ja sen kokonaisbudjetti on 96 000 euroa. Kehitysmaayhdistys Indigo vastaa hankkeen omarahoitusosuudesta, joka on 15 % koko budjetista. Omarahoitusosuus saadaan kokoon pääasiassa lahjoituksin, jäsenmaksuin, vapaaehtoistyöllä ja omalla varainhankinnalla.
Haluatko lisätietoja tai kiinnostaako sinua toimia hankkeessa vapaaehtoisena? Lisätietoja antaa hankekoordinaattori Meri Paunonen: indigo.meri@gmail.com. Hankkeen kuulumisia voi seurata myös Indigon Facebookissa ja Guineassa parhaillaan työskentelevän vapaaehtoisen blogista voi lukea elämästä Malin prefektuurissa.
Metsä- ja puuvarojen kestävä käyttö -hanke vuosina 2011–2013
Ulkoasiainministeriön tukema hanke Malin prefektuurissa Guinean tasavallassa alkoi keväällä 2011. Yhteistyökumppanina Guineassa toimi Indigon pitkäaikainen kumppanijärjestö Association de développement Indigo. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena oli alueen asukkaiden ja päättäjien ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristön tilan parantaminen. Alueen suurimpia ongelmia ovat olleet puu- ja metsävarojen hupeneminen ja riittämättömyys välttämättömiin tarpeisiin sekä maaperän köyhtyminen. Hankkeessa keskityttiin puun käytön vähentämiseen ja tehostamiseen sekä maaperän ja metsien tilan parantamiseen.
Ympäristötietoisuuden lisääminen ja kapasiteetin vahvistaminen ympäristökysymyksissä tapahtuivat väestön koulutuksen ja ympäristökasvatuksen avulla. Puun käyttöä vähennettiin ja tehostettiin korvaamalla perinteisiä risuaitoja osittain elävillä pensailla ja puilla sekä ottamalla käyttöön puuta säästäviä liesiä, jotka ruuanlaitossa kuluttavat puuta avotulta vähemmän. Puuntuotanto turvattiin ja metsävaroja lisättiin perustamalla puuviljelmiä sekä parantamalla täydennysistutuksin olemassa olevia metsiä ja sitä kautta maaperää. Hankkeessa jatkettiin myös aiemmin aloitettua kompostoinnin edistämistä, mikä vähentää karikkeen ja humuksen keräämistä metsästä lannoitteeksi.
Esimerkkejä aikaisemmista hankkeista
Aikuiskoulutuksen ja kestävän maatalouden kehittämisen hanke (2005-2007)Vuoden 2005 alussa käynnistyi Suomen ulkoasiainministeriön tukema kolmivuotinen Aikuiskoulutuksen ja kestävän maatalouden kehittämisen hanke, jossa pyritään antamaan kyläläisille välineitä toimeentulonsa parantamiseen. Hankkeessa esimerkiksi
- annetaan jokapäiväisen elämän toimintaa helpottamaan tähtäävää luku- ja laskutaitokoulutusta pularin kielellä
- koulutetaan taloudellisesti ja ekologisesti kestävien viljelymenetelmien käyttöä
- istutetaan puuntaimia kylien ympärille suojaamaan peltoja karjalta, samoin kuin pelloille ehkäisemään eroosiota
- ylläpidetään vertailevia mallipalstoja eri lajikkeista ja viljelytekniikoista sekä annetaan maatalousneuvontaa
- tuotetaan kirjallista opetusmateriaalia hankkeen osa-alueista
- annetaan terveyskasvatusta muun muassa hygieniasta ja taudeista ja kansalaiskasvatusta esimerkiksi demokratiasta ja kansalaisoikeuksista
Ruoka- ja hygieniaprojekti (2000-2004)Ruoka- ja hygieniaprojektin tavoitteena oli vähentää ruokapulaa ja parantaa ravitsemuksen tasoa sekä helpottamaan naisten työtä ruoan hankinnassa ja valmistuksessa Guinean Malissa lisäämällä maatalouden tuottavuutta.
Projektissa rakennettiin mm. aitoja puutarhojen ympärille, korvattiin verkkoaidat elävillä puuaidoilla, koulutettiin kyläneuvojia ravitsemus- ja hygieniatason parantamiseksi, perustettiin Malin kaupunkiin siemenkauppa, myönnettiin pienlainoja Liisa Rantalaihon rahastosta ja annettiin maatalousneuvontaa lannoitteiden oikeasta käytöstä sekä viljelytekniikoista.
Monialainen naisten tukeminen (useita pieniä hankkeita 1989-1999)Kylissä ja kouluissa annettiin ravitsemus- ja hygienianeuvontaa sekä kyliin koulutettiin kyläkätilöitä ja terveysneuvojia. Lisäksi kehitettiin alueen kanankasvatusta ja kasvimaaviljelyä sekä tuettiin kylien käsityöläisten toimintaa. Myös hunajantuotantoa ja turismia kehitettiin. Kaikessa toiminnassa keskityttiin erityisesti naisten aseman parantamiseen ja naisten elämän helpottamiseen.
Malin Naisten kurssikeskuksesa, Centren tiloissa toimi Unicef’in NAFA-koulu (ns. “toisen mahdollisuuden koulu”), jossa keskityttiin lukutaidon opetukseen. Indigo-yhdistys järjesti Centressa yhteistyössä APEC’in kanssa kurssin naisryhmille ruoka-aineiden säilytyksestä ja säilönnästä. CAAF’in kutojien, värjärien ja ompelijoiden työn laatua kehitettiin mm. luomalla uusia mallistoja länsimaisille markkinoille. Alueen käsityöläisten tuotteiden markkinointia kehitettiin ja myyntiä pyrittiin edistämään kansallisilla ja kansainvälisillä messuilla sekä vierailuilla. Messuilla myytiin myös Kolossin ja Toguén kylien keramiikkaa.
Tie Mali-Madina-Kouta-Senegalin raja kunnostettiin liikennöitävään kuntoon. Tätä varten Suomesta toimitettiin Guineaan kompressori porausta varten, ja suomalainen teknikko kävi opettamassa kompressorin, poraus- ja räjäytyskaluston käyttöä. Tie luovutettiin hankkeen loputtua paikallisille asukkaille, jotka sitoutuivat vastaamaan sen kunnossapidosta.
Malin keskustaan suunniteltiin ja rakennettiin kauppahalli.
Madina Koutaan, Larèweliin ja Boundhou Kouraan rakennettiin koulut.
Maliin rakennettiin sairasmaja joka myöhemmin muutettiin majataloksi, “Auberge Indigoksi”. Majatalossa on viisi kahden hengen huonetta ja pihalla kaksi perinteistä savimajaa. Majatalo on sähköistetty aurinkopaneelien avulla, ja sen lattiat on tehty puristetusta maatiilestä.
Maliin ja Malin alueen kyliin on rakennettu useita kaivoja.
Indigo on pyrkinyt edistämään ympäristöystävällisiä rakennustekniikoita (esimerkiksi puristettujen maatiilien ja paikallisten rakennusmateriaalien käyttöä) ja kehittämään myös paikallista perinteistä osaamista rakennushankkeissaan, joissa on tehty esimerkkikohteita ja koulutettu rakentajia.
Bambun käytön edistäminen (1997-1999)Malilaisia käsityöläisiä koulutettiin bambun käytöstä. Raaka-aineiden saannissa ilmeni kuitenkin huomattavia ongelmia, ja työkalut lahjoitettiin rakentajille projektin päätyttyä 1999.
Malin kaupunkiin ja lähikyliin istutettiin puita ja hedelmäpuita ehkäisemään eroosiota. Hankkeessa perustettiin ja ylläpidettiin myös taimitarhoja.
Kasvimaaviljelyn kehittäminen (1997-2000)Kyläläisiä koulutettiin kasvimaaviljelyn menetelmistä ja kasvimaiden kastelujärjestelmiä kehitettiin maatalouden tuottavuuden parantamiseksi.
Viljelysten ympärille rakennettiin aitoja mm. N´Dantarin ja Winde Kanan kylissä. Aitaaminen osoittautui hyödylliseksi ja sadot lisääntyivät, kun eläimet eivät päässeet tuhoamaan viljelyksiä.
Indigon toimesta toteutettiin raportti perunanviljelyn ongelmista ja sen pohjalta suunniteltiin ilmastoon sopiville perunavarastoille erilaisia malleja, joita rakennettiin kokeilutarpeisiin vuoden 2000 alussa.
PULA-projekti sai alkunsa keväällä 1998 Hakkarin yläasteella, Lempäälässä, jolloin myös Pula-kerho perustettiin. Mukaan tuli heti 100 innokasta oppilasta. Lähtökohtana oli, että projekti kerää rahaa kouluruokailun järjestämiseen. Lisäksi Malin koulujen oppilaille pyrittiin hankkimaan virikkeitä keräämällä esimerkiksi värikyniä ja jalkapalloja Guineaan lähetettäväksi. Kylien kouluihin hankittiin koulutarvikkeita, kuten pulpetteja, kyniä, vihkoja, värikyniä ja kumeja, ompelu- ja kudontatarvikkeita urheiluvälineitä. Lisäksi koulujen oppilaille lähetettiin paljon hyväkuntoisia, käytettyjä vaatteita, urheilukenkiä ja saappaita. Toiminta laajeni yleisen hygienian parantamiseen, ja projektin puitteissa rakennettiin kaivoja ja käymälöitä kohdekyliin.
PULA-projektin suunnitteluun osallistuivat projektin alkuunpanija ja Hakkarin koulun PULA-kerhon vetäjä Tuula Koskivirta oppilaineen, Tapani Länsirinne ja Indigo ry:n hallitus Suomessa, Malin kunnanjohtaja ja koulutoimen johto sekä kohdekylien asukkaat Guineassa. Projektia ovat toteuttaneet Bhoundou Kouran, Madina Koutan, Paren ja Larewelin kylien väestö, koululaiset ja opettajat.