Metsä- ja puuvarojen kestävä käyttö -hankeen käynnistysmatka – Millan kuulumisia Guineasta

19.4. Päivällä

Brysselin lentokentällä. Huomaan olevani vähemmistön asemassa ihonvärini perusteella. Kohta lennetään, mahtavaa!

20.4. 14:25

Guineassa. Mulla on ällökuuma ja päätä särkee taukoamatta. Ruoka oli pahaa ja pienestä kävelystä tuli heti vesikello varpaiden väliin. Kietaisuhame oli koko ajan vähällä tippua päältä. Ihmiset ovat kummallisia, kukaan ei hymyile. Tänään piti tavata koordinaattorikandidaatti, mutta ei siitä tietenkään mitään tullut. Jännittää ja pelottaa.

21.4. 17:21

Ohhoh. Aika höykytystä ollut. Mutta hyvin mä pärjään.

Äsken joku mies seurasi mua pari kilometriä hotellille ja jäi hotellin ulkopuolelle odottamaan puoleksi tunniksi. Sinänsä ikävää, että nyt tyyppi tietää, missä minä majailen, mutta toisaalta en jaksa olla yhtään huolestunut. Vaikutti aika ponnettomalta kaverilta.

Söin käsin. Järkyttävän vaikeaa.

22.4. 10:06

Lähtö Maliin viivästyy päivällä. Lähdemme sunnuntaina, insh’Allah.

Hotellin tytöt opettivat eilen vähän pulaarin kieltä. Ja eilen tapasin sen herra Sow’n.

23.4. 13:52

Hirvittävän kuuma. Nyt Peethen luona, joka on tutun tuttu.

Huimaa. Riudun varmaan pois, kun syön pelkkää riisiä koko kuukauden. Mitäköhän pöpöjä suolistossanikin jo kuhisee.

24.4. 9:35

Hohoo, vähänkö täällä on mahtavaa. Kohta lähden pääsiäiskirkkoon. Ja todella mielenkiintoisia keskusteluja on ollut. Älykästä porukkaa, ei voi muuta sanoa.

Onhan tämä vähän tällaista löysäilyä kylläkin. Mutta ihmiset ovat tosi rentoja ja epämuodollisia. Eikä minua tuijoteta yhtään niin paljon kuin pelkäsin.

25.4. 22:16

Vihdoinkin Malissa! Oli kyllä aivan kaamea taival. Puoli kahdeksan aamulla lähdimme ja perillä olemme puoli kymmenen illalla, huh. Oli siinä onneksi lukuisia pysähdyksiä matkalla.

Tapoimme vuohen, kun ajoimme vahingossa sen yli. Emmekä edes pysähtyneet autolla. Hitto mitä menoa.

Tämä paikka vaikuttaa tosi hyvältä. Siisti, avara ja kaunis.

Jännää, että on aika kova koti-ikävä. Tunnen oloni jotenkin epämiellyttäväksi. Kaipaan kodin tuttuuteen, turvaan ja ennen kaikkea mukavuuteen.

26.4. 7:58

Ihana herätä kun on niin raikasta. Tänne voisi jäädä koko loppuajaksi, tänne Aubergeen. Voisin makoilla tässä huoneessani, syödä eväitä, peseytyä ja kirjoittaa päiväkirjaa. Ei tarvitsisi kohdata omituista ulkomaailmaa.

Tänään pitäisi päästä jo osuuskunta CAAFiin vaateostoksille, jee! Heti vain tehtäviä suorittamaan.

Ällöttävää miten mango jää hampaiden väliin. Sitä ei sieltä saa pois mitenkään näpsäkästi.

Täällä on lemmikkikoira, ihana. Kukaan ei taputtele sitä, niin en minäkään kehtaa. Jos siinä on vaikka kirppuja.

Jännää miten sitä on aluksi aina arka.

27.4. 8:50

Uhuu, kohta menen haastattelemaan kahta kandidaattia… Jännittää hirveästi… Minä, pelkkä opiskelija. Olen eurooppalainen, sen takia löydän itseni tästä asemasta. Uskomatonta.

Eilen tavattiin kaikkia tärkeitä kunnan ja prefektuurin hemmoja. Oli hieman sellainen olo, että tänne en kuulu. Mutta onneksi Souleymane hoitaa hommat hienosti kotiin, eikä minun tarvitse puhua niin paljon.

Ranskaa hitto. En minä osaa! Se on hirveää. Kaikki se sanasto, ei mitään hajua. CAAFissakin tilasin vaatteita sanakirjan avulla.